Kävin heti aamutuimaan kaupassa, ettei lapset näkisi nälkää. Hain auton autohallista ja samalla heitin pojat kouluun. Kahdeksan aikaan aamulla on ihanan rauhallista, sai auton parkkiin eikä ollut kaupassa tunkua. Keräsin ostoksia ja yritin muistaa kaiken...

Roudasin ostokset autoon ja jälleen ilman perunoita, sillä ei ollut torilla kauppiaita ja kaupan perunoita ei voi ostaa kuin suuressa hädässä. Ajelin kotio ja auto oli saatava takas autohalliin. Pihan parkkiin oli tullut niin paljon autoja, että olikin taiteilua, että sain auton taivutettua autohallin luiskaan. Normaalisti jätän auton sinne luiskan yläpuolelle ja kipaisen avaamaan oven. Nyt oli kai jotenkin epänormaali tilanne, sillä ajoin luiskaan, voi samperi, ei olisi pitänyt, sillä se oli jäässä! Kun yritin topata auton, että voisin mennä avaamaan portin, niin se ei suostunutkaan uskomaan käsijarrua! Jarrutin  kaikin tavoin ja sillai sain auton olemaan törmäämättä porttiin...kääk. Aina kun päästin jalkaa jarrulta, alkoi hidas luisuminen.
 Mietin, että jos luisutan hitaasti, niin tuleehan se portti vastaan :) vai odotanko niin kauan, että joku tulee avaamaan portin vai jos avais ikkunan ja huutais, että tulkaa avaamaan!!!! Ei kovin viisasta ja aika noloa se olisi ollut...
Sitten keksin, käsijarrun ollessa lähesä pystyasennossa, sammutin auton ja lykkäsin vaihteen päälle ja YES, pysyi paikallaan. Hiljaa ja varovasti hiivin, tuskin hengitin, avaamaan portin ja äkkiä ratin taakse ja auto halliin. Juuri kun olin poistumassa hallista, sinne tuli mies...olisipa tullut pikkasen aikaisemmin tai ei sittenkään!