1025845.jpgMeillä on vielä tälläinen puhelin. Siis lankapuhelin on vielä käytössä. Kännykkäaikana tuo puhelin on museotavaraa, mutta ah, niin kaunis ja ihana. Hommasin lankapuhelimen vuonna 1979 ja siitä asti minulla se on minulla ollut. Tiedän, että olisi jo aika luopua siitä, mutta en vaan raaski. Sitä paitsi kyllä se meillä vielä soi. Vanhemmat (siis iäkkäät) ystäväni soittavat siihen. Sitapaitsi, kun soittaa johonkin sellaiseen paikkaan, missä "asiakaspalvelussa on nyt ruuhkaa"...niin lankapuhelimalla se on halvempaa.

Tuollainen bakeliittipuhelin otettiin käyttöön siksi, että aina kun vastasi niihin muovisiin aparaatteihin, koko laitos putosi lattialle. En edes laskenut, kuinka monta puhelinta hajoitettiiin sillai. Bakeliittipuhelin ei putoa lattialle, hyvä kun jaksaa luurin nostaa.

Hauskinta oli se, kun lapsilla ei vielä ollut kännyköitä ja jouduin opettamaan numerokiekon käytön. Niissä muovisissa puhelimissahan oli näppäimet. Saa muuten kiekkoa pyöritellä, kun siitä kännykkään soittelee:)

Useimmat vieraat ovat luulleet, että meidän puhelin on koriste. Milloinkahan raaskisin sen koristeeksi siirtää...