Eilen aamulla keitin itselleni puuroa, siis sen jälkeen kun lapset olivat syöneet muronsa ja menneet kouluun. Minä keitin itselleni Elovena-sopat ja ai, ku ol hyyyvää:)

Kun vein lautasta tiskiin, minun käteni pettivät...minun silmieni alla se putosi, lautanen lattialle. Palasiksi meni... Itku ei ollut kaukana, sillä lautanen ei ollut mikä tahansa puurokuppi, vaan se oli sellainen vanha, englantilaista mallia oleva sininen maisemalautanen. Kaunis ja ennenkaikkea sillä oli tunnearvoa, sillä olin perinnyt sen tädiltäni.
Mistä minä nyt puuroa syön:(