Hain eilen lapset isältään. Mitä tuli kylkiäisinä???
Marjoja!!! Sammiollinen punaisia viinimarjoja. Mitä hittoa niille teen. Minä, tunnetusti suuri ja valloittava keittiöihme, olin paniikissa.
Exäni vaimo sanoi, että mehua! Hiki meinasi tulla, sillä enhän minä ole mitään mehuja koskaan tehnyt. Sain pikkasen neuvoja ja niin, se kiva sunnuntai-ilta meni sitten marjoja keitellessä ja siivilöidessä :( Ei minun hommaa.

Naapuri oli hälyytettävä apuun siinä vaiheessa, kun huomasin, että minun mehu oli täynnä siemeniä! Kattiloita oli tiskipöytä täynnä ja kävin yhtä kuumana kuin se mehu. Liian harva siivilä. Jaa, teesiivilälläkö minä ne siilaan? Ehei, naapuri toi omansa ja siitä sitten. Sitä ennen oli jo kokeiltu pyyhettä, ei mitään kylpypyyhettä, mutta ei vaan läpäissyt...

Luulen, ettei ihan kaikkien oppien mukaan mennyt koko touhu. Keitinkö tarpeeksi ja paninko riittävästi sokrua. Eihän minulla ollut pullojakaan! Joo, no yksi tyhjä sherrypullo löytyi. Toisaalta, jos se olisi ollut täynnä, olisin varmaan hörpännyt sen pahimpaan tuskaani. Poikani sitten tuli hätiin ja kaivoi kaapista tyhjiä mehukanistereita.

Jotenkin jäin sitten sitäkin miettimään, että saako muovipuolloihin mehuja säilöä? Kaiken nupiksi unohdin korkit laittaa, kun ajattelin, että jäähtyvät. Jäähtyivät sitten aamuun asti. Kiva keittää aamukahvia, kun kattelin niitä avonaisia kanistereita, että mitä hemmettiä ne siinä vielä teki? Äkkiä korkit kiinni ja kaappiin.

Illalla vain yksi lapsista oli niin rohkea, että uskalsi maistaa mehua...totesi sen ihan kelvolliseksi. Saas nähä jatkossa.

Oikeesti, minä en ole mikään keittiöihminen. Tiskaaminen on bravuuri, mutta kaiken muun saisi tehdä joku muu.

Ps. En edes kuvia muistanut ottaa, vaikka kuvakulmia olisi piisannut!