Minusta on käsittämätöntä, kuinka minä en ole innostunut leipomisesta. Eikö sellainen taito kuulu jokaisen naisen perusrepertuaariin? Siis kun ei ole edes sitä haluakaan mokomaan jauhojen pöllyttämiseen. Joskus on kuitenkin ihan pakko rako vääntää jotain, kun ei kehtaa kaupan tuotteita tarjota. Lasten synttäreiden aikaan on aina näytettävä kyntensä ja tehtävä edes se täyskäri.

Lapset kyllä tietävät, miten rankalle ottaa, jos äitin on leivottava. Jos koulussa ehdotetaan jotain myyjäisiin leipomista, niin lapset tietävät, että onks ihan pakko, kun äitiltä menee hermot? Niin se vaan on. Kun joskus sitten leivon, niin kaikki pois kotoa ja minulle täysi rauha.

Pullan leipominen viel jotenkin onnistuisi, jos ei tarttis upottaa käsiään sinne taikinaan. Hyi hitto, kun minusta se haiseekin niin kamalalle ja tuntuu inhottavalle ja tarttuu sormiin. Joo, ei ole yleiskonetta, enkä hanki jos sille on kerran vuodessa käyttöä. Jos olisi se taikina, niin kyllä minä siitä sitten korvapuustit värkkäisin:)

Kun tässä kerran tein kakkua, niin sähkövatkain oli sillai hyllyllä, että pudotessaan(tietysti) osui johonkin niin, että meni päälle ja sen jälkeen minun käden päälle!!! Auts! Onneksi oli niin kova luu minun käsi, ettei silpuksi mennyt, vaikka sattui aivan v****ti! Sen jälkeen se vatkain alkoi roiskuttaa. Eli, jos vatkaa vaikkapa kermavaahtoa, on pakko vatkata kumiesiliina päällä, sukelluslasit silmillä ja kulho tiskialtaassa.

Parasta on mustikkapiirakka. Ostan valmiin kauramurotaikinan ja nakkaan siihen kermaviilisotkun ja marjat, niin jopas tulee hyvää, eikä tartte liata käsiä, eikä paljoo muutakaan.

767901.jpg